Historia
Helsingin Jääkiekkoklubi (HJK) jatkaa Helsingin Jalkapalloklubin pitkää, 37 vuotta pääsarjassa, kiekkoperinnettä. 70-luvun alussa, Klubin noustua muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen pääsarjaan, huolestuivat jalkapalloilijat jääkiekon vievän heiltä rahoituksen ja ehkä suosionkin. Eikä varmaan ihan aiheetta. Sen seurauksena neljä nuorta miestä: Matti Pajunen, Tauno Rusila, Risto Malin ja Reino Bäckman, perustivat Helsingin Jääkiekkoklubi ry:n 20.3.1972. Jalkapalloklubin sitoumusten vuoksi toiminta päästiin aloittamaan vasta seuraavana vuonna viidellä juniorijoukkueella ja korttelijoukkueilla. Kultainen 80-luku
Esko Uronen toimi ensimmäiset neljä vuotta seuran puheenjohtajana. Tapani Korpela jatkoi samoin neljä kautta, jonka jälkeen Matti Jokinen siirtyi kentältä puheenjohtajaksi kahdeksi vuodeksi. HJK nousi alueen juniorikiekossa suurseurojen, HIFK, Jokerit ja Karhu-Kissat joukkoon, saavuttaen useita aluemestaruuksia ja v.-81 C-nuorten SM-kultaa. Myös aikuisten kiekkoa pelattiin. Miehet lähinnä II-divisioonassa ja naiskiekkoilun virallisesti käynnistyttyä Klubi voitti kaksi ensimmäistä Suomen mestaruutta vuosina –83 ja –84, lähinnä oman tyttöjoukkueen pelaajista muodostetulla ryhmällä. Kiekkoilun oloja kehitettiin. Esko Uronen ja Martti Sihvo olivat vahvasti mukana Myllypuron jäähallihankkeessa. Sihvo toimi mm. hallisäätiön hallituksen puheenjohtajana. Jäästä oli pulaa silloinkin ja Klubin ehdotuksesta otettiin jäänjaossa seuran käytössä ollut pisteytysjärjestelmä käyttöön, jolla saatiin kiistoja vähennettyä. Jokeri-Klubi
Jääkiekon ylimmällekin tasolle yritettiin. 80-luvun alussa Jokerien painiessa talousvaikeuksien kanssa, siirtyivät pelioikeudet Jokeri-Klubin Tuki ry:lle, käytännössä Klubille. Erään kauden alussa Jokerit pelasi yhden erän jopa Klubin paidoissa. Aimo Mäkisen toimesta joukkue kuitenkin vaihtoi narripaidat ylleen, eikä sen jälkeen ole niistä luopunut. Urheilu on usein aaltoliikettä, joten hyvien vuosien ja pääsarjan viedessä johdon huomion alkoi taantuminen. 80-luvun lopussa seuralla oli vain neljä joukkuetta, joiden menestyskin oli melko vaatimaton. Keijo Rönön johdolla alettiin toimintaa tervehdyttää ja 90-luvun puoliväliin mennessä seuralla olikin joukkueet lähes kaikissa ikäluokissa. Nuorimpiin ikäluokkiin pelaajat saatiin omasta kiekkokoulusta ja resurssien parantuessa saatiin pelaajia muistakin seuroista, joista osa paluumuuttajia. HIFK-yhteistyöseuraHJK oli HIFK:n junioritoiminnan ensimmäinen yhteistyöseura. Seurat tekivät yhteistyötä vuodesta 2002 lähtien 18 kauden ajan. Yhteistyöseurojen määrä kasvoi vähitellen kausien myötä ja yhteisöön liittyivät HJK:n jälkeen Grankulla IFK, Kirkkonummen Salamat, Sipoon Wolf, Helsingin Kiekko-Tiikerit sekä viimeisimpänä 2016-2017 mukaan tullut Red Wings. Laajenemisen myötä yhteistyön rajahyöty HJK:lle laski ja rajakustannus kasvoi. Perusteellisen analyysin lopputulemana Helsingin Jääkiekkoklubi HJK ry päätti kaudesta 2020-2021 alkaen jatkaa jääkiekon erikoisseurana.
Kiekkoklubi tänäänTänä päivänä HJK:n tavoite on toimia nuorisojääkiekkoon suuntautuneena erikoisseurana, jonka tavoitteena on tarjota kaikille toimintaamme sitoutuville mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa kunkin omien mahdollisuuksien mukaisesti. Helsingin Jääkiekkoklubi HJK ry oli pitkään yksi Suomen suurimmista jääkiekkoseuroista. Seurassa on tällä hetkellä noin 300 pelaajaa 10 eri ikäluokassa. Seuran toiminnallinen vastuu on ammattilaisen käsissä. Seuran 7.4.2026 aloittaneella ensimmäisellä päätoimisella toiminnanjohtajalla Sami Wahlstenilla on menestyksekäs, kattava ja monipuolinen jääkiekkotausta. Tavoite on systemaattisesti ja pitkäjänteisesti pienin vuotuisin askelin alhaalta ylöspäin palauttaa HJK yhdeksi Suomen suurimmista ja menestykkäimmästä jääkiekkoseuroista. Kirjoittanut: Leo Lähteenmäki ja päivittänyt Timo Riikonen. |
HJK - yli 50 vuotta juniorijääkiekkoa